Kaksplus.fi

maanantai 24. heinäkuuta 2017

Lapsi Kysyy, Äiti Vastaa

E: Äiti, miks mun hampaaseen sattuu?
Ä: Näytä mikä hammas? (Näyttää etuhammasta) Ei siinä kyllä mitään näy.
E: No arvaa miks siihen sattuu? No koska se heiluu tietty. Kato vaikka. (Ei heilu)

E: Miks mulla ei oo siskoo?
Ä: Koska äiti ja isi ei saa enempää lapsia.
E: Miksi?
Ä: Selitän sitten, kun olet isompi.
E: Miks ulkona sataa?
Ä: Kysy isiltä.

E: Missä mun Hello Kitty-harja on?
Ä: Se on varmaan siellä valkosessa lelulaatikossa. (Kävelee tarmokkaasti huoneeseensa. Hiljaisuus)
E: Mä en kyllä nyt äiti ymmärrä sua. Oikeesti. (Kävelee luokseni kulmat kurtussa ja laittaa kädet puuskaan) Siis ihan oikeesti.
 E: Millon mulla on tissit?
Ä: Sitten, kun olet isompi tyttö. Miksi haluat tissit?
E: Koska haluan tissiliivit. Ne on hienot!
E: Miks sun ukki on jo niin vanha?
Ä: Isoukki on jo niin monta vuotta.
E: Miksi?
Ä: Isoukki syntyi kauan sitten.
E: No millon mä meen niin vanhaks?
Ä: (hiljaisuus)

E: Voitko tehdä mulle tavallisen letin?
Ä: Tottakai! (Teen letin) Valmista.
E: Onko se tavallinen letti?
Ä: On.
E: Ranskanletti ois kyllä pysyny paremmin.


lauantai 22. heinäkuuta 2017

Hiusten Kasvatus Kärsineestä Terveeksi

Päätin kaksi vuotta sitten värjätä mustat hiukseni täysin blondiksi. Ei mitään tummaa blondia vaan kirkkaan blondi blondi. Nyt ja heti-tyyppinä halusin värin mahdollisimman nopeasti. Siirtyminen täysin mustasta vaaleaan kesti 2kk joten voit varmasti kuvitella miten kuivat ja palaneet hiukseni olivat värjäysrumban jälkeen. Syksyllä samana vuonna totesin, että ei vaalea ole sittenkään mun juttu. Mennään takaisin tummaan ja heitetään yhden illan aikana ne sataset kankkulan kaivoon jotka vaalentaminen vaati. Tyytyväinen? En ollut. Hiukseni muuttuivat sen jälkeen vielä huonokuntoisemmaksi. Päätin pysyä tummana koska niin on aina ollut ja niin tulen aina olemaan. En enää vahingoita hiuksiani. Sitten koitti kevät. "Oi kesä! Mitä jos sittenkin kokeilisin vielä kerran blondia? Ehkä en viime kesänä vain tottunut niihin koska muutos tuli niin nopeasti. Olis niin kiva jos olisin kesällä vaalea." Ja eikun mars kaupaan, värinpoistot tiskiin, muutamat värjäykset siihen päälle ja tadaa, blonde again! Tällä kertaa väri jopa tuntui ihan kotoisalta, ainakin hetken aikaa. Historia kuitenkin toisti itseään ja syksyn tullessa värjäsin hiukset TAAS tummaksi. Siinä olen pysynyt tähän kesään asti.
Tästä voi ehkä vähän päätellä, että värjäämisestä tuli ihan pienen pieni pakkomielle, mutta nyt se on tullut tiensä päähän. Tukka on niin kuiva ja palanut, että se on pakko kasvattaa pois. Hiukset eivät ole kasvaneet kahden vuoden aikana juuri mihinkään koska latvat vain katveilevat päivästä toiseen. Laitoin tässä kuussa hiuksiini ruskeita raitoja jotta juurikasvu ja värjätty hius saisi vähän luonnollisempaa kontrastia. Olen viimeksi värjännyt juurikasvuni kesäkuun alussa.

Haluan saada terveet hiukseni takaisin. Helppoa se ei tule olemaan. Yritän vältellä kaikkea mikä voisi vahingoittaa hiustani lisää. Suoristusrauta on käyttökiellossa, hiuslakan suihkuttelu minimissä ja värjäily on ehdoton nou nou. Projekti tulee viemään kauan aikaa, mutta eipä siinä mitään jos vain maltan mieleni.

torstai 20. heinäkuuta 2017

Kesäloman Jälkeinen Krapula

Olisiko nyt hyvä hetki suodattaa viiden viikon kulunut loma tähän tyhjään alustaan, mittaa muistot sanoiksi, valuttaa ne silmieni eteen ja lukea teksti nautiskellen sen tuoreudesta ennenkuin hauskanpidon aromit alkaa palaa pois aivoistani ja haluan vain deletoida ne muistini syvimpään viemäriin? Okei, kolme päivää töissä ja saan kysymyksen runoiltua liittyen kahvinkeittoon. 
Eikä loman muistelu mitään sen kummempia runoiluja kaipaa. Paljon mökkeilyä luonnon helmassa, pitkälle venyneitä aamuja, auringon ottoa järven rannalla, veneilyä, punaiset olkapäät, ystävien seura, reissu siskon kanssa Kuopioon,viiniä, mansikoita ja paljon paljon leikkimistä Emmin kanssa. En ole koskaan viettänyt näin rentoa lomaa. Ei aikatauluja. Mentiin vain säiden ja fiilisten mukaan.
Yksi lauantai tuli vietettyä lapsivapaata Helsingissä Mikon veljen ja kihlatun kanssa. Saimme viime jouluna lahjaksi lahjakortit Helsingin Clarion hotelliin. Päivä oli hauska koska harvemmin tulee vietettyä kunnolla aikaa Helsingissä. Olo oli kuin turistilla, kun pyörittiin pitkin Stadin katuja. Hotelli oli oikein hieno näköaloineen, mutta... Se ainoa tärkeä asia mitä hotellilta odotan jäi vähän kaivertamaan. Aamiainen. Jep, aina ruoka mielessä. Huoneellakaan ei ole niin väliä (tai no ehkä vähän) kunhan aamiainen on runsas ja monipuolinen. Odotukset olivat korkealla ja juuri sinä aamuna teki ihan hirveästi mieli hedelmiä. Odotin oikein sitä mehukasta appelsiinia tai raikasta melonia. Ja nälkä oli kova.  Mutta mitä?  Banaani, omena ja päärynä. Kokonaisina. Siinäkö kaikki? Ei appelsiinia. Ei melonia. Voi voi sitä pettymyksen määrään. Oli pakko tyytyä vain appelsiinimehuun. Aamiaisessa ei muuten ollut mitään vikaa. Pöydissä notkui erilaisia juustoja, leikkeleitä, leipää ja niin edelleen, mutta... ne hedelmät.
Käytiin viimeisellä viikolla Tahkon kiipeilypuistossa ja Emmi pienenä rämäpäänä tykkäsi puistosta ihan hirveästi. Alussa valjaiden laitto vähän jännitti, mutta nopeasti neiti sitten tottui niihin ja juoksi into pinkeänä kohti rataa. Saimme yhdelle harmaalle päivälle mukavaa tekemistä.
Siinäpä ne loman kohokohdat. Ainoat asiat mitkä kesän bucket listiltä vielä puuttuu, on reissu Särkänniemeen ja talviturkin heitto. Onneksi nyt on vasta heinäkuu joten vielä on aikaa kokea nämäkin kaksi asiaa. Olen "rytmierosta" aivan poikki joten taidanpa mennä peiton alle lievittämään oloani.
 



tiistai 18. heinäkuuta 2017

Oreo-Mansikkakakku

Tein viime viikolla tämän kakun käyttäen ohjeita Annin Uunissa ja Kinuskikissan blogeista. Tein kakkupohjan tummana versiona, mutta sen voi tehdä myös ihan perinteiseen vaaleaan sokerikakkupohjaan jos kaakao ei ole sun juttu. Resepti on tehty halkaisijaltaan 15cm kakkuvuokaan.

Tumma sokerikakkupohja
3 kananmunaa
Sokeria
70% vehnäjauhoja
30% kaakaojauhetta
0,5tl leivinjauhetta

Riko kananmunat lasiin. Mittaa toiseen lasiin saman verran sokeria. Toiseen lasiin jauhot. Kaikkia aineksia pitäisi siis olla saman verran kussakin lasissa. Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi. Kun vaahto on tarpeeksi paksua, siivilöi jauhot vaahdon sekaan sekoitellen massaa varoen. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhoitettuun vuokaan. Vehnäjauho sopii muuten myös loistavasti vuokien jauhoittamiseen. Paista 175 asteisessa uunissa 30-40 minuuttia. Anna kakun jäähtyä 15 minuuttia ennenkuin kumoat sen.

Oreotäyte
2,5dl kuohukermaa
200g vaniljarahkaa
2rkl vaniljakreemijauhetta
80g oreo-keksejä

Vatkaa kuohukerma vaahdoksi. Lisää rahka ja vaniljakreemijauhe. Lisää murskatut keksit ja sekoita.

Leikkaa jäähtynyt kakku kolmeen osaan. Kostuta pohjaa ennen täyttämistä vaikkapa maidolla. Lisää täyte. Siivuta tuoreita mansikoita täytteen päälle. Toista sama toiseen kerrokseen. Suojaa valmis kakku kelmulla ja nosta se kylmään vetäytymään. Mielummin ihan seuraavaan päivään asti tai vähintään kolmeksi tunniksi.

Pinkki kuorrute
125g voita
4dl mansikka tomusokeria
1rkl vettä

Valkoinen kuorrute
50g voita
1,5dl tomusokeria
Tilkka vettä

Vatkaa huoneenlämpöistä voita notkeaksi. Sekoita joukkoon hiljalleen tomusokeri ja lopuksi vesi. Kuorruta kakku ensin pinkillä kuorrutteella. Kannattaa aloittaa kakun reunoista alhaalta ylöspäin. Tässä vaiheessa ei vielä tarvitse välittää ulkonäön siisteydestä. Kuorruta sen jälkeen kakun yläosa. Lisää valkoista kuorrutetta kakun reunoille sinne tänne. Vinkki: Kuorrutetta voi tarvittaessa lämmittää hieman mikrossa, jolloin levittäminen helpottuu. Tasoita kuorrute leivonta lastalla niin että lastan terävä reuna on kakun sivua vasten. Parhaimman tuloksen saat jos lasta on pituudeltaan kakkua korkeampi. Paina lastaa kevyesti samalla, kun annat sen liukua kakkua vasten. Värit sekoittuvat toisiinsa jolloin kakku näyttää maalatulta. Kun kuorrute on mielestäsi levittynyt tasaisesti, laita kakku kylmään vähintään tunniksi.

Suklaa Ganache
1dl kuohukermaa
130g tummaa suklaata

Lämmitä kerma kattilassa. Ota kattila pois liedeltä ja lisää suklaa kuuman kerman joukkoon. Jos suklaa ei sula tarpeeksi lämmitä seosta hieman hellalla kunnes suklaa on sulaa. Ganache on valmis, kun se on hiemän jäähtynyt. Kaada ganachea kakun päälle ja lähde tasoittamaan lastalla kohti kakun reunoja. Jos ganache on jäähtynyt liikaa se ei lähde valumaan reunoja pitkin. Se on parhaimmillaan kädenlämpöisenä.

Koristele kakku mansikoilla, mustikoilla ja Oreo-kekseillä.




maanantai 17. heinäkuuta 2017

Kesäloman Loppu

Vuorotyössä on se hyvä puoli, että vapaapäivä voi olla myös arkipäivänä. Kesäloma loppui eilen, mutta sain vielä yhden päivän aikaa totutella ajatukseen, että normaali arki palaa taas kuvioihin. Ehdittiin aamulla hetkeksi pyöräilemään ja puistoilemaan kunnes (kappas vain) sade yllätti. Loppupäivä on pyhitetty siivoukselle ja ihan takoituksella, ei vain sateen takia. Ollaan loman aikana oltu menossa niin paljon, että kodin ylläpito on jäänyt ihan nollaan. Pölypallot tanssii lattioilla macarenaa, mutta bileet päättyy tänään.

Emmi on jo kysellyt milloin tarha alkaa? Tyttö lähtee pariksi viikoksi varatarhaan josta hän ei näytä olevan moksiskaan. Kivaaaa!!! Kiva? Olin ihan varma, että tyttö ei pitäisi ajatuksesta, mutta noin innokkaalla asenteella voin päästää Emmin hyvillä mielin hoitoon.
Tänään en edes yritä mennä ajoissa nukkumaan vaan vasta sitten, kun oikeasti väsyttää. Koko yö menee kuitenkin kellon vartijana joten turha sinne sänkyyn on mennä liian ajoissa unta etsimään. Arkirytmi palaa onneksi yleensä nopeasti takaisin muistiin. Ensimmäinen työpäivä taas... Nooo, siitä en mene takuuseen. Kaikki on varmasti ihan hakusessa, mutta enköhän saa sen anteeksi. Loma on aina mukavaa ja ihanaa, mutta myös arjessa on ne hyvät puolensa. Nyt tämä levännyt mamma voi vuorostaan päästää työkaverit lataamaan akkuja ja nauttimaan kesästä.
Illalla hemmottelen vielä itseäni uudella Game Of Thronesin jaksolla. Uusi kausi alkoi tänään ja olen seurannut somesta ensimmäisen jakson hypetystä jo niin paljon etten malta odottaa! En seuraa tällä hetkellä oikeastaan mitään sarjaa, mutta tämä on saanut mut omaperäisyydellään ihan täysin koukkuunsa. Maanantai-illat on nyt pelastettu seuraavaksi kymmeneksi viikoksi.

Winter is here, kiitos loma, kiitos kesä! Työt alkakoon!


sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

Mitä Siitä Mitä Muut Ajattelee

Mitä tapahtuu, kun alkaa liikaa miettiä muiden mielipiteitä? Tai oikeastaan sitä mitä muut ajattelevat blogikirjoituksistani, perheestäni ja ajatuksistani mitä tänne blogin puolelle raapustelen. No siinähän käy niin, että koko blogin pitäminen alkaa tuntua yhtä rasittavalta kuin aamuisin soiva herätyskello joka muistuttaa siitä, että et ole vieläkään lottomiljönääri ja kuinka se rasittavasti hoputtaa sinua ansaitsemaan päivän leipää. Siinä vaiheessa, kun jokainen lause on tarkkaan harkittua ja sensuroinnin käsi laulaa, luovuus koko hommaan häviää kuin pieru saharaan. Enhän vain ärsytä sinua? Olenko tarpeeksi hyvä kirjoittaja? Olenko sinusta hauska? Koskettaako postaukset sinua? Saatko jotain hyötyä blogistani? Palaatko blogiini uudestaan? Nämä asiat on tietenkin tärkeitä ja toivottavaa jos haluaa pitää lukijoiden mielenkiinnon yllä. Joos näille ajatuksille antaa kuitenkin liikaa valtaa ja blogin tarkoituksena on ainoastaan haalia mahdollisimman isot lukijamäärät, voi koko blogille sanoa heipat.
Luin tänään blogiani läpi ja sen jälkeen iski harmitus. Miksi olen heivannut blogini nurkkaan häpeämään? Sehän on täynnä omaa elämääni, muistoja ja satoja kuvia. Blogin hiljaisuuden myötä kamerakin on mököttänyt laatikon syövereissä muiden tarpeettomien tavaroiden joukossa. Mitä siitä mitä joku ajattelee!! Blogi on päiväkirjani ja jos postaukset eivät kiinnosta, sitä pientä ruksia voi painaa sieltä oikeasta yläkulmasta. Haluan kirjoittaa päivien tapahtumat ylös, ottaa paljon kuvia ja tallentaa ne muistiin. Miksi sitten julkaisen postaukset muiden luettavaksi enkä pidä niitä vain itselläni? Lapsettomuus. Se on ollut blogini alkuperäinen tarkoitus. Kertoa jollekin, että hän ei ole yksin. Jos joku saa kirjoituksistani tukea ja toivoa niin sehän on ihan mahtavaa! Ja onhan se aikas mukavaa olla sanansaattajana tärkeälle asialle. Siitä huolimatta, haluan kuitenkin kirjoittaa suurimmaksi osaksi itselleni ja saada blogistani suurimman hyödyn irti. Blogi on muistojen koti ja paikka mihin voin purkaa ajatuksiani.
Jotenka lupaan kirjoittaa aina, kun inspiraation kukkanen puhkeaa ja silloin, kun aika sen mahdollistaa. Ensi viikolla kirjoitan meidän lomasta (se on nyt ohi, yhyyy) ja pistän muistiin tällä viikolla leipomani Oreo-mansikkakakun ohjeen. Kakku on nähtävillä instagramissa jos haluat käydä kurkkaamassa sitä. Jos voittaisin lotossa, tekisin kakkuja useammin ja överimmin. Sitten söisin ne ja palkkaisin itselleni valmentajan joka auttaisi minua polttamaan kakkupalat kropastani. Ei, liian vaivalloista. Menisin rasvaimuun ja voisin elää kakkutaivaassa aina ja ikuisesti. Tai kuolisin sydäriin. Ehkä sittenkin näin on parempi.

Seuraavaan kertaan <3

perjantai 10. maaliskuuta 2017

Maistuvampaa Puuroa

Minun ja Emmin ehdoton lemppari aamupala on kaurapuuro. Ei mikään kylmä tuorepuuro vaan se perinteinen lämmin kaurapuuro. Herään arkisinkin vähän aikaisemmin sen takia, että ehdin mikrottaa puuron ja syödä sen. Jos skippaan puuron ja lähden tyhjällä vatsalla töihin niin perille päästyäni minulle tulee helposti pahaolo. Tälle mammalle ei myöskään riitä, että puurossa on pelkkä voisilmä vaan siinä täytyy olla muutakin ravitsevaa vatsan täytettä. Emmi syö puuron yleensä kanelin, sokerin ja voisilmän kera. Yllättävää, että puuro uppoaa niin hyvin. Tässä muutama esimerkki mitä itse lisään puurolautaselleni.

Mehukeitto ja marjat 
Tämä on ollut jo vuosikausia kestosuosikkini. Ollaan kuulkaas aika onnekkaita, että Suomessa kasvaa sellaiset terveyspommit kuin marjat. Varsinkin mustikassa on niin paljon terveysvaikutteita, että siitä voisi tehdä ihan oman postauksen. Mustikka parantaa muistia, vähentää masennuksen oireita ja pienentää syövän sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä. Mustikka myös estää silmänpohjan rappeumaa ja parantaa hämäränäköä. Jos kaipaat silmiisi syvää ja kirkasta väriä niin lisäähän mustikka päivittäiseen käyttöösi. Tämä ei ole mitenkään tieteellisesti todistettu vaan hauska kauneusvinkki. Mustikka sisältää antosyaniini-nimistä väriainetta joten en yhtään ihmettelisi jos sen tumma väri vaikuttaisi oikeasti myös silmiemme väriin. Takaisin asiaan. Marjat maistuvat niin hyvälle ja mehukeitto tuo puuroon ihanaa raikkautta. Syön talvisin pakastemarjoja ja kesällä melkeinpä vain tuoreita marjoja.    
Hedelmä- ja marjasoseet
Aika monen pienten lapsiperheiden kodista löytyy hedelmä- ja marjasoseita. Jos aamut kääntyy jostain syystä kiireen puolelle niin nappaan kaapista valmis hedelmä- tai marjasosepurkin ja lisään sen puuron sekaan. Kätevää, nopeaa, helppoa ja silti terveellistä. Nehän eivät sisällä mitään muuta kuin sitä itseään. Kuivatut marjat ovat myös käteviä ja sopivat puuroihin täydellisesti. Viime aikoina olen syönyt jonkin verran makealta maistuvia goji-marjoja. Hirveen terveellistä ja hyvää!

Banaania ja pähkinää
Jos joku aamu herään kurnivaan vatsaan niin valitsen tämän puuron. Tuhti banaani ja pähkinä-yhdistelmä täyttää vatsan aivan varmasti. Pähkinöillä ei ole väliä, ihan mikä sinusta maistuu hyvälle tai mitä kaapista löytyy. Lisään sekaan yleensä myös kanelia ja hunajaa tuomaan makua. Tämä puuro pitää nälkää todella pitkään.
Emmi hyväksyy puuroonsa valmissoseet, banaanin ja mansikan. Yritän maistattaa tytölle aina tilaisuuden tullen uusia juttuja ja totuttaa häntä esimerkiksi näihin omiin puuroihini, mutta mikään ei näköjään vedä vertoja kaneli-sokeri-voi-yhdistelmälle. Eikä se haittaa koska Emmille kuitenkin uppoaa puuro. Tyttö syö muutenkin päivän aikana hyvin ruokansa ja siihen päälle kaikkea terveellistä kuten melkein kilon kurkkua ja paprikaa. Myös hedelmät on ihan jokapäiväinen juttu ja tyttö herkuttelee mansikoilla silloin tällöin. Näin monipuolisella ruokavaliolla saa anteeksi sen, että puuroon lisätään sokeria puoli teelusikkaa. Antaa mennä vain!

Herkullista viikonloppua kaikille!